Toisten innostuksen tylytys menee mulla jonnekin erityisen syvälle ihon alle varmaan osin siksi, että omalle innostukselle on naurettu ja tuhahdeltu lapsesta asti, annettu ymmärtää että tommonen kohkaus ei ole suotavaa. Edelleen painan muiden kanssa ollessa alas ja hiljennän varmaan 90 prosenttia siitä, mistä milloinkin oon innostunut.
Mietin tätä aika paljon luontokasvatuksessakin. Pitäis osata tukea ja tsempata muita, vaikken henkkoht. niin syttyisi jostain jäytiäisistä.