Tämäpä juuri. Eikä asiaa helpota yhtään se, että täällä ravintolan sisä- ja ulkotilan raja on usein hyvin häilyvä.
Jopa Suomessa tuo yksityisyyden raja on hivenen häilyvä. Vaikka ravintoloitsija saa toki valita asiakkaansa ja myös tietyllä tavalla kieltää valokuvaamisen, se ei kuitenkaan ole sellainen yksityisyydensuojaa nauttiva tila kuin vaikkapa koti, auto tai teltta - etenkin jos kuka tahansa saa sinne ravintolaan mennä, eikä sinne ole pääsymaksua. Näitä tapauksia tuli joskus lehdessä vastaan, kun teimme juttua tiloissa, joita ihmiset ajattelivat yksityiseksi, mutta ne eivät sitä olleet. Länsimaissa journalismilla ja dokumentoinnilla on yllättävän vahva suoja. Ja henkilökohtaisesti ajattelen, että hyvä niin.
Joskus näkee sitten näitä kuvaajia, jotka unohtavat, että vaikka kuvaajilla onkin oikeuksia, ei silti tarvitse olla kusipää. Jos joku ei halua pärstäänsä valokuvaan, ei sitä kuvaa ole silloin pakko ottaa. Jos aihe on sellainen, että kuva on saatava, aina sen voi yrittää ottaa eri kulmasta tai pyytää kohdetta olemaan hetken aikaan sivummalla.
Minun kuvat nyt eivät niin tärkeitä ole. Kuvaan vain omaksi iloksi enkä edes julkaise suurinta osaa kuvista. Siellä ne happanevat kovalevyn kulmalla eikä niitä kukaan koskaan näe. En oikein haluaa enää julkaista mitään netissäkään johtuen siitä, että kaikki päätyy AI-firmojen koulutusmateriaaliksi. Mutta koitan silti vastustaa kyynistymistä ja ajatella, että ehkä jotkut kuvat tuottavat ihmisille hyvää mieltä. Ja ainakin ne kuvat mitä täällä olen julkaissut, ovat tainneet niin tehdä.
Tätä julkisten paikkojen valokuvausoikeutta myrkyttää kyllä pahemman kerran Metan pervolasit ja muut techbro-sekoilut. En ole koskaan ollut salakuvaamisen ystävä edes julkisissa paikoissa ja nuo vehkeet vain korostavat sitä.