Turmalina on Nostr: Sanoin tuolla toisessa ketjussa, että lauserakenteiden todennäköisyyksiä ...

Sanoin tuolla toisessa ketjussa, että lauserakenteiden todennäköisyyksiä ennustaessaan kielimalli-tekoäly muuttaa kaiken lauantaimakkaraksi, tasaiseksi harmahtavaksi massaksi (johon pitää lisätä natriumnitriittiä, että se pysyy vaaleanpunaisena). Ja sitten tajusin, että minähän olen tietyllä tapaa visualisoinut tämän jo yli 10 vuotta sitten.

Osallistuin medialabrassa generatiivisen tarinankerronnan kurssille ja harjoitustyönä kehitin konseptin kännykän kamerasovellukselle, joka palkitsee kuvaajaa omaperäisistä kuvakulmista. Jos käyttäjä ottaa tietyssä lokaatiossa (esim. joku turistinähtävyys) kuvia samasta kuvakulmasta kuin kaikki muutkin, kuvasta tulisi epätarkkaa harmaata muhjua. Mitä erikoisemman kuvakulman käyttäjä löytäisi, sitä kirkkaampi ristikuva (eli kaksoisvalotus käyttäjän ja jonkun toisen käyttäjän kuvista) lopputuloksena syntyisi.

Toki tämän kanssa kävisi niin, että mitä enemmän kuvia otettaisiin, sitä muhjuisemmiksi ne muuttuisivat, mutta en osannut ajatella niin pitkälle vielä silloin.